Eilen ei oikein mikään huvittanut, joten hautauduin kirjojen pariin sohvalle. Ihana lukea oikein urakalla pitkästä aikaa. Illalla sitten löytyi se inspiskin. Tosin idea syntyi jo perjantai-iltapäivällä. Koululla, suunnittelupäivänä joutuu aina tekemään jotain ihme ryhmätöitä. Niitä purettiin pitkään ja hartaasti (vaikka kaikkien toivottiinkin olevan lyhytsanaisia ja ytimekkäitä). Kuuntelin ja tuijottelin ympäriinsä. Mitä jos.... Mitenkäs.... JOO! Eli Tikrun kirjanpäällystämiset + ällöttävän värinen uusi päiväkirja + yhden työkaverin laukku = illan ja vähän päivänkin askartelu.

150289.jpg

Tässä kuvassa tämä näyttää melkein hienolta, kupariselta. Oikeasti on ihan vastasyntyneen vauvan kakan värinen, ällö ja äklö. En muutenkaan ole ruskean enkä kullan ystävä. Perinteiset tarrailut eivät riitä alkuunkaan, jotain täytyy keksiä.

150290.jpg

Tämä on  näkymä olkkarin lattialta nukkumaan mennessä, joskus Hitchcockin loppumisen aikoihin. Huom! Lopputulosta ei kannata katsoa liian tarkasti. Asioiden tilaan vaikuttivat juuri tuo edellä mainittu Hitchcock-leffa, jota piti katsoa koko ajan toisella silmällä ja myöhäinen ajankohta. Mitään ei silitetty (perisynti tilkkuilun saralla), ja kappaleiden leikkauskin oli jotain sinnepäin (toinen perisynti). Värisommittelu tehtiin tekniikalla: sopisko tää? Njäää...toi on parempi....Jotain ilosta....Lopputulos on kuitenkin hyvin minun näköiseni: räiskähtelevä ja pirtsakka. Ja toimiva. Ompelussa olisi myös voinut (ehkä) käyttää enemmän ennakkosuunnittelua - nyt tuli aika eksoottisia ratkaisuja.

Etukansi:
150291.jpg

Tuohon tasaisen vihreään raitaan (on muuten Nizzasta ostetusta puserosta) voisi tietysti kirjailla oman nimen, mutta en taida jaksaa.

Takakansi:
150292.jpg

Ja huippuna etusisäkansi, johon olen erityisen tyytyväinen:150293.jpg

Sisäkansissa ei ole tilkkuja, vain vanhaa pussilakanaa. Ja tämä tasku! Vanhasta ja rakkaasta puserosta. Sitä en vielä tiedä, mitä aion tässä säilyttää.... Tämä on siis irrotettava, pestävä ja kestävä....tai no, niin kauan kuin nuo kankaat kestävät, osa on tosi vanhoja.

Tänäänkään mikään ei innosta - mitähän keksisi?