Tänään ei ole tehty käsitöitä, vaan harkittu imurointia (liian kuuma), käyty kaupassa (paaaaaljon jätskiä, että saa puolukkapirtelöä), harkittu eilisten Mamman kellarikomerosta löytyneiden Mehumaijan (emaloitu) ja kattilan (5l ja punaiseksi emaloitu) pesua (liian kuuma), istutettu eilen ostetut kukat (valkoisia iiriksiä ja laventelia), leikattu taloyhtiön yhteiset nurmikot (ja nyt naapuri pelaa petankkia tasaisella nurmella), pesty kaksi mattoa (kaupungin matonpesupaikka toimii vihdoinkin!), grillattu (ja juotu viiniä), luettu (ne neulontadekkarit ovat loppusuoralla), putsattu ja puunattu rukkia (Mamman kellarista perintörukki - kuulin muuten samalla eka kertaa, että Mamman (isäni äiti) äiti oli ompelija!).

Today I have touched no crafts, but instead I've considered hoovering (too hot), been to the store (looooots of ice cream so that I can make lingonberry milk shake), considered washing the juice maker (probably not the correct term) and the big sauce pan I found yesterday in my Granny's basement (too hot), planted the flowers I bought yesterday (Irises and Lavender), cut the the whole house's (this is a terraced house or a row house) common lawns (and now my neighbour is playing petanque on the smooth lawn), washed two carpets (the town's outdoor carpet washing place is working again!), grilled some food (and drunk some wine), read (the knitting detective stories are nearly finished), cleaned and polished my spinning wheel (from my Granny's basement too, by the way, I learnt yesterday that my Granny's mother was a seamstress!).

Muuten vaikuttaa ihan ehjältä ja toimivalta (sikäli mikäli ymmärrän), mutta pyörästä puuttu yksi piena. Poljin on ihanan kulunut ja muutenkin koko rukista kyllä näkee, että vanha on. Nyt pitäisi vain opetella kehräämään. Kauhea ongelma tänään: istun sohvalla ja tuijotan rukkia, käännän päätä ja tuijotan kangaspuita, katson käsiini ja tuijotan lankoja. Mitähän näistä tekisi ensin?

The spinning wheel seems to be in working order (as far as I can tell), but there is one spoke missing from the wheel itself. The pedal is beautifully worn and you can clearly see that the whole spinning wheel is old. Now all I have to do is to learn how to spin. The biggest problem today: I've been sitting on the couch and staring at the spinning wheel, turning my head and staring at the loom, looking down at my hands and staring at some yarn. What shall I do first?

Kävin eilen siis Pirtin Kehräämössä. Sieltä mukaani tarttuivat nuo vain hahtuvat ja langat. Enemmänkin olisin halunnut, mutta pitää nyt yrittää edes jokinmoinen järjen tapainen säilyttää. Kaikki olivat tietenkin tarjouksessa...

Yesterday I visited Pirtin Kehräämö. Those fleeces and yarn got picked up in there. I would have wanted to buy more, but I do have to preserve something resembling common sense. Everything I bought was of course on sale.

Kävin myös Kenkäverossa. Ihana paikka. Muistan tuon entisen Pappilan jo 70-luvulta, lapsuudesta. Silloin isän kaverilla oli vene (no, laiva) siinä kahden aitan välissä, ja sitä rempattiin ainakin yksi kesä. Ja koko ajan minä, innokas ja utelias noin 8v. halusin mennä tuonne pappilan päärakennukseen tutkimusretkelle. Ja isot ihmiset kielsivät, kun se oli vaarallinen (laho ym.). Ja nyt se on upea! Paikan nimestä kerrotaan tuolla nettisivuilla montakin vaihtoehtoista tarinaa. Se minkä minä olen lapsesta asti kuullut on, että köyhät savolaiset tulivat kirkkoon veneellä, ja laittoivat kengät jalkaan juuri tuolla. Ja onhan muutaman kilometrin päässä Kirkonvarkaudensiltakin. Sieltä ostin ne Iiriksetkin ja korvikset ja kävin Marttojen perinnetietokeskuksessa. On muuten hieno paikka. Sai kutoa mattoa, löysin äitini pitsi näyttelystä, ostin jääkaappimagneetin, jossa kerrotaan eri leivonnaisten paistolämpötilat, vanhoja ja perinteisiä arvotuksia, semmoinen ihana 50-luvun keittiö (Mummolassa oli ihan samanlaiset keittiön kaapit, mutta paljon värikkäämmät) jne. Suunniteltiin jo yhden kaverin kanssa päiväreissua noihin molempiin (ja mahd. muihinkin) paikkoihin. Kunhan se vaan nyt ensin lisääntyisi...

I also visited Kenkävero (also in English). I remember this old vicarage from my childhood in the 70s. The one of my father's mates had a boat there, in the yard and they repaired it at least for one summer. And all the time, I, the curious 8-year-old wanted to go to the old vicarage for some exploration. The big people said no, as it was in dangerous condition. And now it is gorgeous! The name of the place translates as The Shoe tax. There are many stories about the name, but I've always been told one and the same. In the old times, the poor country people came to church on Sundays by boat. They only put on their shoes in this place, so that the shoes wouldn't get worn. There is also a bridge (maybe 5km from here) which is called Kirkonvarkaudensilta = The Stealing of the Church -bridge. At that point on their boating journey back home from the church, the church disappeared from their view.