Aamulla ennen puolta kymmentä salama ja sähkökatkos. Onneksi lyhyt, alle minuutin, mutta kerkesin tuntia pitäessäni saada kaksi kauhuajatusta. 1) Voi vessanovenkahva jos nyt tulee palohälytys! Ulkona nimittäin satoi kaatamalla.... ja viime viikolla oli poistumisharjoitus. 2) Se kamalampi ajatus: sähköt - valot - yo-kirjoitukset!!!! Mitä ne tekee? Kynttilöitä??? Onneksi valot tulivat sen samantein takaisin eikä ongelmaa ollutkaan. Mutta säikäytti.

Miten opetetaan kateille, että hellalle EI saa mennä? Entiseen kattiin tehosi seuraava prosessi: levy kuumaksi - kissa kainaloon - pirskotellaan vettä kevyesti kuumalle levylle - sihisee ja pisarat pomppii - kissaa pelottaa. Ei tunnu tehoavan näihin sankareihin (joista toinen pelasi yöllä älyn innokkaasti jalkapalloa). Ruuanlaitto on tällä hetkellä siis silkkaa kyttäystä.

Puseron on nyt 14 senttiä kainaloista alaspäin. Kyllä se siitä. Kokoon olen vieläkin tyytyväinen - siitä ei tule muodinmukaista kittanaa joka nuolee linjoja, vaan reilu, jonka alle mahtuu pitkähihainen pusero ihan kevyesti. Ei voi kuvata kun on niiiiin pimeää. Ja märkää. Ei tosin sisällä.

Kuulun niihin onnellisiin (Ullan jäsenet) jotka pääsevät tekemään etukäteisvilkaisuja - ihanuuksien ihmemaa! Ja paljon....

My neck down cardi is now 14 centimetres from the armpits. I'm still satisfied with the size. It won't be according to the latest fashion, skinny and trimmed, but loose-fitting, underneath I can comfortably wear a long-sleeved shirt.

How do you teach two kittens not to jump on the stove? My method (which was successful with the previous cat) doesn't seem to be working...