Siis kamala päivä = en ehdi neulomaan kuin pienen pieniä pätkiä siellä täällä välissä... Kahdeksaksi töihin, tunteja, palaveri, nyt äsken kotiin, ruokaa ja 16.20 pitää olla tikkana takaisin töissä, kun heikkona hetkenä sunnuntai-aamuna lupauduin kansalaisopiston open sijaiseksi tänään ja huomenna. Huominen vielä menettelee, mutta tänään pääsen kotiin vasta yhdeksän jälkeen. No, välituntisin kerkiää satunnaisesti huitaisemaan muutaman silmukan.

21830.jpg

Tätä huivia nyt lähinnä teen, kiva malli, nopea tehdä ja iiiiiihanan vihreä lanka. Siis rakastan värejä yli kaiken (beessi ei ole väri!), erityisesti vihreä on heikkouteni. Mutta vaaleanpunaisen ja liilan kierrän kaukaa, paitsi tilaustöitä tehdessä. Silloinkin yritän kyllä puhua tilaajan ympäri.... Kaverin tulevalle maalisvauvalle sain luvan tehdä vaaleanpunaista - jos vauva on poika ;) Ei kerkiä neuloa/virkata, lukea, kirjoittaa, juoruta puhelimessa, ei mitään! Ja sitten vielä puhutaan opettajien lyhyistä työpäivistä?!? Voisikohan siellä kansalaisopistolla neuloa lapasta (ei tarvitse katsoa työtä, osaan tehdä unissani) samalla kun opiskelijat tekevät pari/ryhmätöitä... Vai olisko se jo liikaa...