Vieläkin muistelen kaihoisasti eilisiltaa....Olisittepa nähneet minkä maan mahtavimman käsityövalikoiman "oppaamme" (eli koulumme käsityönope ja kun hän oli hoitovapaalla, hänen sijaisena, joka nyt puolestaan on äitiyslomalla) olivat tuoneet meille ihasteltavaksi: vaikka kuinka monta erilaista (ideoita herättävää) huovutusta, paljon juuri konekirjontaa tilkuilla tai ilman (konemaalaus?), minulle niin tuttua Salomonin solmua, lankoja, lehtiä....tosin kaikki ulkomaiset lehdet olivat minun.....

Tässä minun elämäni ekat konekirjonnat. Ensin vain vänkyröitä ympäriinsä, kun piti totutella outoon ompelukoneeseen (jäykkä poljin!) ja outoon tekniikkaan. Ja minähän en osaa piirtää.

215474.jpg

Sitten jotain esittävää. Jostain käsittämättömästä syystä, aina kun pitää yhtäkkiä piirtää jotain, minä teen juuri tämän. Alitajunta?

215472.jpg

Joo, langanpäät ovat vielä ihan levällään, mutta päättelen sitten kun tiedän mihin tämän sijoitan tai mitä tällä teen...

Tämä päivä meni Jkylässä koulutuksessa, ja heti sieltä päästyäni ryntäsin tuhatta ja sataa PikkuLinnaan kyselemään parsinjalkaa koneeseeni. Tilataan. Ja tietenkään en päässyt ulos ilman lankaa...kuva myöhemmin. Ja kun kävelin takaisin keskustaan päin, jouduin kävelemään Popperin ohi, ja pitihän sielläkin pistäytyä. Vain yksi varakerä Lett-Lopia.

Tämänpäiväisen kouluttajan (kiva, napakka ja selkeä) mukaan, olen hänen tietääkseen ainoa, joka on neulonut sukan Jyväskylän Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Oppimappi-koulutuksessa :) Tosin kävi pieni fiba....tämä sukka on isompi kuin sunnuntainen...ehkä teen molemmille uudet parit tai sitten yritän höyryttää...Siis ihan samat silmukkamäärät ja kerrokset, vain käsiala heitti - taisi olla hyvä koulutus!