Isä on taas tosi huonona, illalla soitettiin ja hoitaja oli melkein varma ettei selviä yöstä. Mutta selvisi, kuume on laskenut ja puhekin taas jotenkin sujuu. En jaksa mennä Mikkeliin. En vaikka sukulaiset painostavat. Menen töihin, siellä ei tarvitse ajatella tätä. Sitä paitsi eivät saaneet sijaista ja uusi jakso alkaa tänään.

Iltapäivällä haen lankaa. Aloitan uutta. Terapiaa.