Yhä vieläkin on ollut pirun kylmä. Onneksi on takka ja lämpimiä neuleita ja kissa.

386846.jpg

Sinisen reunus etenee - hitaasti - tylsää. Ja tuo ensimmäinen kulma ei miellytä minun silmääni. Vetää pahasti kasaan, mutta ohjeen mukaan on tehty. Ja olen epätoivoisesti yrittänyt tiirailla kirjan kuvia, mutta tietenkään yhdessäkään kuvassa ei näy kunnolla kulmaa (vaikka kirjan kuvat ovatkin ihan älyttömän kauniita). Kirja on siis Victorian Lace Today. No, täytynee vaan uskoa ja luottaa pingotuksen ihmeitä tekevään voimaan. Toivottavasti saan tämän huomenna pingotukseen. Ja toivottavasti varapatjan pituus riittää. Nyt, väliaikaisesti kissallisessa huushollissa, pingotuksen on tapahduttava jossain piilossa ja varapatja menee sängyn alle.

Onkohan kissoilla muuten sisäänrakennettu kytkin? Siis sellainen "haa, joku neuloo, ryntäänpä syliin"-kytkin. Ainakin Hilma on vähintäänkin kylki kyljessä minun vieressäni ja mieluummin polkee tassua ja tunkee väkisin vaikka sentti kertaa sentti tilaan syliin. On se vaan ihana! Toivottavasti tulee taas pian kylään.