To cut long story short, this is a recount of my yesterday in Helsinki. Bought 1150g of yarn, five books, Belgian chocolate, two sets of circular needles, a fridge magnet, buckles (or whatever) for my cardigan, bodybutter, stockings and ate a lovely chicken salad. And enjoyed the company of a knitting mad friend for 2x4 hours in a bus (and of course knitted socks). A perfect day.

Eilinen oli täydellinen päivä. No, totta, unelmieni prinssi ei ratsastanut valkoisella hevosella (tai edes autolla) vastaan, enkä voittanut lotossa miljoonia, mutta muuten. Täydellinen.

Lähtö kahdeksalta Keuruulta. Jouduin porhaltamaan takaisin kotiin tuhatta ja sataa, kun huomasin puolimatkassa unohtaneeni neulekassin... Olisi ollut tosi pitkä ja tylsä bussimatka ilman sitä. Neljä tuntia bussissa ja sitten etukäteen netin ja blogien avulla tarkasti suunniteltu reittimme. Bussikuski tiputti ensin porukkaa keskustaan ja jatkoi sitten matkaa Ikeaan. Me manguimme itsellemme kyydin Priiman lähelle... Ne kuuluisat Norot vetivät meitä puoleensa ja kyllä mukaan tarttui myös parit 100 senttiset addit.

Sitten talsittiin Helsingin, ei loskassa, mutta semmoisessa ilkeässä lumimoskassa joka nuljahteli jalkojen alla, Hakaniemen halliin. Vihreä Vyyhti. Sitä lankaa jota hain ei vielä ollut, koska kesälangat ovat vasta juuri tulossa. Mutta hellin ja silittelin monia ihanuuksia ja kävelin pois ostamatta mitään.... No, kun sukkalankoja on kotona lipastonlaatikko täynnä!

Seuraava pysäkki oli Kiseleffin talo. Ah mitä ihanuuksia! Olin käynyt edellisen kerran joskus vuosia sitten, jolloin talo oli paljon pienempi, nyt tuntui, että joka kulmassa ja käänteessä törmäsi mitä ihanimpiin tavaroihin. Löysin naamatakkiin ne soljet (tinaa) ja tosi söpön possujääkaappimagneetin. Muutakin olisin voinut ottaa, mutta parempi säästää jotain ensi kertaan (yritän päästä Hesaan uudestaan vähän useammin kuin kerran kahdessa vuodessa...).

Kiseleffistä ulos tullessamme kaverini bongasi ilmiömäisellä vainulla Neuhausin suklaapuodin.... Ja pitihän sitä vähän tuliaisia.... Hassua, mutta kun ihastuneena luin suklaapakettien etikettejä puoliääneen, meinasin väkisin puhua myös tiskin takana olleelle herralle ranskaksi....

EDIT: Jossain välissä käytiin ZenZulussakin.... helmiä.... hanskoihin?

Lisää suklaata Kultasuklaalta ja sitten Hobboksiin. Oli ihan pakko istua alas teekupposelle ja samalla silmäillä ja selailla hirmuinen pino neulekirjoja. Pyydän anteeksi kirjasotkua, jonka jätimme jälkeemme.... Mutta tulihan sitä ostettuakin :) Semmoisia kirjoja, joita olen selaillut ennenkin mutta jättänyt joidenkin toisten herkkujen vallattua mieleni.

Seuraava stoppi: Menita! Jotenkin se aina aiheuttaa semmoisen sydämen sykähdyksen, kun jo eteinen on ahdettu lattiasta kattoon täyteen lankoja.... Ostin puserolangat, hanskalangat, "jotain" langat ja valkoiset huivilangat.

422053.jpg

Tässä melkein koko saalis... Menitassa sattui myös muuta. Ihastellessani alpakkahyllyä, nuori, vaalea nainen koputti olkapäälle ja kysyi:"Oletko Villasukka?" Ihanaa, minut bongattiin! Hassua ja hauskaa! Hän oli Rimmuska (ei vielä blogia), myös Keski-Suomesta. Hän tunnisti minut siitä ihkusta Angorinan langasta tehdystä Swallow tailista! Tämän jälkeen kyllä harmitti tuplasti, että Kampin neuletapaaminen on/oli vasta torstaina. Voi miten hauskaa olisikaan joskus mennä mukaan ja nähdä oikeasti näitä ihmisiä, joiden tekstejä olen tottunut lukemaan joka päivä.

Toinen hauska sattuma. Olimme päässeet jo tiskille maksamaan asti... Ja vieressä välähti salama ja kyseltiin kovasti. Kaverini kuuli kai paremmin mitä juttu koski ja kehui Menitaa oikein olan takaa. Ja kas, seuraavasta (tai jostain tulevasta) Selkouutiset-lehdestä voi sitten bongata meidät maalaiset kehumasta Menitaa ja neulontaharrastusta :)

Kulman taakse Johanneksen Antikvariaattiin ja YES! Löysin Mary Oljen Kirjokintaat (hinta vain 13 euroa!)! Löytyi toinenkin kiva kirja... Sitten ruokaa (ehdittiin siis jopa syömään, tosin aika vauhdilla), Bodyshopista täydennystä kuivan ihon talvihoitoon ja Stockkan alakerrasta paksut raitasukkikset (värivalikoima oli tähän aikaan talvea aika surkea). Ja Kiasman myymälästä kiva pinssi ("Style is the Enemy of Creativity" - Pablo Picasso) ja siinäpä bussi jo olikin.

Tämä oli taatusti ensimmäinen kerta Helsingissä ikinä, kun en käynyt Akateemisessa! En ehtinyt... Ja eka kerta, kun bussimatkoilla ei ehtinyt nukkumaan, vaan aika hurahti tosi sutjakkaan käsitöistä puhuessa. Menomatkalla värväsimme ison lauman kanssamatkustajia potentiaalisiksi KoolAid-hurahtaneiksi. Tai koska olivat opettajia suurin osa, taitavat Keuruun lapsukaiset "joutua" näihin hommiin :) Juttui alkoi minun neulomisestani. Aloitin matkalla sukat, itse koolatuista langoista. Matkan aikana ensimmäinen sukka edistyi reilusti yli puolen välin, mutta vähän hitaanlaisesti, koska minun piti vähän väliä pysähtyä ja tarkastella väriyhdistelmää. En tiedä pidänkö vai inhoanko.... No, sukkien nimeksi muotoutui kuitenkin KoolAidTropic. Kotimatkalla taas oli ihan pakko selata ja lukea omia uusia kirjoja ja kas, kirjat kiersivät useammissa käsissä! Monet muistelivat neuloneensa tai harrastaneensa muita käsitöitä "ennen", ja nyt varmasti kaivavat välineet jälleen esiin.

Täydellinen reissu!

ps. Kiitos kaikille jotka olisivat voineet tulla kaffeseuraksi tms. Seuraavan kerran kun tulen Helsinskiin (kesällä?) kuulutan täällä suureen ääneen jo etukäteen, sillä mielelläni (siis, todella mielelläni) minä teitä tapaisin!!! Ja Tarjuska, olin Menitassa kolmen ja neljän välillä. Pohjis - Hobboks on mäen rinteessä, kavutaan se mäki ylös, laskeudutaan alas ja siinä on Menita. Ekalla kerralla matka tuntui pitkältä, mutta se on lyhyt.