Ixu haastoi tunnustamaan mitä minulla on haasteen saadessani päälläni. No, suihkunraikkaana, yöpuku eli taivaansiniset pitkä yöpuvun housut, valkoinen taivaansinisillä kukilla varustetttu pusero, SNY:n ihana vihreäraidallinen huivi harteilla ja kahdet villasukat jalassa (täällä on kylmä!), ja virttyneet sloggit. Lasketaanko nilkkaa syövä kissa?

Kommentteihin. Kyllä, ison kissan, kuten Hilman hoito käy mainiosti niin, että joku käy ruokkimassa ja hellimässä. Ja jos Hilma ja pikkukatit eivät tule toimeen, niin juuri näin teemme Hilman porukoiden lähtiessä reissuun. Mutta, pikkukatit ovat tosiaankin vielä pikkukatteja. Eli syysloman koittaessa kuukauden päästä eivät ole vielä edes puolta vuotta! Ja tarvitsevat ruoan kolme kertaa päivässä suht säntillisesti. Ja jonkun vahtimaan, etteivät hajota koko taloa ja siinä sivussa löydä jotain sopimatonta pureskeltavaa. En taida ihan vielä lähteä reissuun, onhan tämä Tallinnan matka odottanut jo reilun vuoden, kyllä se joutaa vielä hiihtolomalle tai ensi kesään odottamaan. Indy onnistui tänään ryöstämään multa pienen jämälankakerän. Se juoksi kerä suussaan karkuun ja minä perässä nauraen katketakseni.

Yo-kuuntelut alkoivat. Ruotsin immeiset olivat onnesta pyöreitä, kun ei ollut tiivistelmää. Mutta opiskelijat kyselivät myös huolestuneina kuuntelun jälkeen opelta, että oliko siinä joku tosi kinkkinen kohta, kun näytit niin kummalliselta, huolestuneelta? Ehei, opea vaan aivastutti ja hän yritti pidätellä aivastusta....