Kuvitelkaa tähän alkuun kaikki tuntemanne kirosanat. Sellainen päivä.

Siis ilmastointilaitteeni on pitänyt outoa meteliä. Soitin eilen isännöitsijälle joka tilasi korjaajan joka kuulemma oli laittanut minut keskiviikon ohjelmaan. Peruutin kyläreissun ja aamulla heräsin erittäin huonosti nukutun yön jälkeen (se pirun vehje pitää välillä suurin piirtein örkin kuolonkorinaa muistuttavaa meteliä, mutta sitä on pakko pitää päällä, jotta saisi lämmintä vettä edes sähkövastuksilla, kun ei se enää muuten toimi) ja soitin uudestaan isännöitsijälle ja varmistin, että asia on hoidossa. Koko päivän olen kutonut ja kiukutellut, hyppinyt ikkunassa aina kuullessani auton äänen (meidän kadulla harvoin) ja kehitellyt mitä mielikuvituksellisempia kauhutarinoita, mitä huushollilleni tapahtuu jos koko laite hajoaa, eikä mitenkään tuota lämmintä vettä....Mitä jos vaikka Suomeen iskee vuosisadan lumimyrsky ja pakkasaalto ja minä palellun kylmään suihkuun. Samalla kaikki vesi lakkaa liikkumasta, en saa edes juomavettä.....

Jne. Vihdoin, vähän ennen kolmea, epätoivoisena soitin taas. Yhdessä, isännöitsijä ja minä yritimme tähän huoltoyritykseen. Ei vastausta, vain vastaaja. Vähän vaille neljä minulle soitettiin. Selitin asiani ja langan päästä kuului:"Voi, ei me tänään ole luvattu tulla, oltiin kaikki koulutuksessa koko päivä. Ei huomenna, on yksi iso projekti, eikä perjantaina, on niin paljon töitä ja vähän tekijöitä....Ei voi luvata mitään". Siis JOSKUS, ehkä ensi viikolla! Eli tässä huushollissa ei nyt sitten käytetä lämmintä vettä kuin hiusten pesuun (onneksi perjantaina on kampaaja, niin eipä tarvitse pestä ennenkuin sunnuntai-iltana). Yöksi tuo vehje on pakko vääntää pois päältä, jotta saisin nukuttua...

Pahinta on, että olen kutonut koko päivän. Ei, ei se itse tekeminen, vaan se, että minulla on tapana assosioida vielä vuosien jälkeen tietyt biisit, tv-ohjelmat, kirjat, syömiset ym. tiettyihin käsitöihin. Esim. kun olen tänään kiukutellut ja odotellut, vielä 10 vuoden päästä tuijottaessani noita töitä, palaavat tämän päivän tunteet ja tuntemukset mieleen. Kummallista mutta totta. Minulla on villapusero, josta tulee aina mieleen Modern Talking...sukat, jotka saavat ajattelemaan vaahtokarkkeja....virkattu pusero, josta tulee Irlanti mieleen.

Paria tuntia myöhemmin. Nyt alkaa jo naurattaa tuo äskeinen vuodatus. Kiukuttaa kun palvelu ei pelaa, mutta toisaalta huvittaa kuinka riippuvainen nykyihminen on vaikka lämpimästä vedestä. Ja vettähän tulee, jos sähkövastuksilla sitä lämmitän...maksaa tietysti.

Hilma haettiin kotiin. Ikävä on jo nyt....Eikä Hilmallakaan vissiin kovin tylsää täällä ollut, koska ei olisi millään lähtenyt, vaan saimme jahdata sitä yhteistyössä ympäri huushollia. No, toivottavasti tulee taas pian hoitoon.

Ikävän ja kiukutuksen voittamiseksi olen aloittanut yhden uuden työn (salaista), aion aloittaa vielä kaksi tänään, kunhan päätän langat ja mallit. Toiset on ainakin pienen pojan sukat, kun niitä olisi pakko saada postiin (tilaustyö).

225205.jpg

Tylsää täällä kylässä. Ei mitään tekemistä. Vai....mitäs....tuossa....

225207.jpg

Hei! Tällähän voi pelata jalkapalloa! (Lorna's Laces-vyöte, väri Get Knitted)

225208.jpg

Ja kotona ei harjaaminen koskaan ole kivaa, en tykkää. Mutta täällä kylässä on mielenkiintoisan hajuinen harja, nautin suunnattomasti! (entisen kissa vanha harja).

Kiitokset sukkakommenteista! Sain siis yhden lempilangan lisää ja ohjekin oli mainio.