Sorruin taas ostamaan lisää lankaa - tosin ihan suunnitelmallisesti.

54711.jpg

Mandarin petit. Tarkoituksena saada aikaiseksi synttärilahja toukokuun alkupuolella 10v. täyttävälle tytölle. Ja suunnitelmakin on, tosin se voi muuttua matkan varrella... Eiliset lapaset ovat tämän tytön veljelle. Värimaailmani on selvästi avartunut viime aikoina. Ennen se oli aina vain vihreää, vihreää, vihreää ja vihreää. Tosin vihreää eri sävyissä ja välillä oikein ihania punaisia. Nyt voin ostaa ja neuloa jopa vaaleanpunaista ja ruskeaa, vaikka en kyllä itse vielä toistaiseksi suostu käyttämään niitä. No, ruskeaa hätätapauksessa.

Tänään istuin taas kaksi tuntia valvomassa yo-koetta.Matikkaa. Luin lyhyen matikan tehtäväpaperin läpi, olisin osannut 2-3 tehtävää. Joskus silloin keväällä -89 olin ihan oikeasti hyvä (lyhyessä) matikassa, mutta kun pää on hatara kuin harakan pesä ja elämä kohtuullisen tuulista, on kaikki tarpeeton (?) tieto kadonnut matkan varrella. Mutta aika kului leppoisasti sukkaa neuloen - eteni hyvin. Alussa oli vain kaksi kerrosta vartta ja lopussa jo kantalappu.  Älkää vaan kertoko virallisille tahoille (YTL) mitä minä teen, olen 100% varma, ettei se ole sallittua. Toinen minua viehättävä ajanviettotapa oli kokelaiden ilmeiden tarkkailu (siis nämä kaksi toimintoa tapahtuivat yhtä aikaa tietenkin, eihän simppeliä sukkaa tarvitse koko ajan tuijottaa). Osa oli tiukkoja kivikasvoja, mitään ei paljastunut, vain yskäisy tai aivastus. Osa taas tosi "herkullisia" eläjiä. Paperin ensimmäinen läpilukaisu tuotti osalla tuskaisia väänteitä, välillä laskimen antama lukema ei selvästikään ollut sitä mitä piti (ilme lähinnä: Voihan saa-per-hel! Mitä tää oikein on?), kahvi sai naamoja rentoutumaan ja vessahätä aiheutti mitä ihmeellisintä kiemurtelua tuolilla, ennenkuin edellinen tuli vessasta ja pääsi itse. Aika kului oikein leppoisasti - kun ei tarvinnut laskea.