Kamala päivä ja kamala viikko. Ei muuten, mutta miksi kaikki tapahtumat kasaantuvat aina yhteen? Ja ensi viikolla näyttää sama hulabaloo jatkuvan. Tänään heräsin aamulla ihmeelliseen ääneen - no, unenpöpperössä asiaa ajateltuani tajusin sen olevan kännykän akkuääni. Puoli kahdeksaksi koululla, vain viisi neljä tuntia opetusta, kaksi yo-valvontoja ja vähän suunnittelua. Sitten aloin tarkastamaan kolmannen jakson lukujärjestyksiä käsin....ja kuvitelkaa nyt tähän kohtaan kaikki mahdolliset tuntemanne kirosanat ja vielä liuta tuntemattomia perään!!! Olin tehnyt kardinaalimokan. Ei muuta kun aloita alusta....Vartin yli viisi luovutin ja menen huomenna koululle tekemään kaiken uudestaan... Varttia vaille kuusi oli hakemassa kamua ja lasta, kuudelta Tupperit, heitin kaverin lapsineen kotiinsa, kahdeksan jälkeen toisessa kylässä ("kai nyt kummitäti tulee nimppareille kun mummokaan ei pääse"), vähän ennen kymmentä kotona...Ihan poikki.