Rukki kuume katosi hetkeksi eivätkä langat ja neulominen kiinnostaneet mitenkään. Ei, en ole sairas, vaan Indy on aiheuttanut sydämentykytystä ja kyyneleitäkin.

Eilen päivällä (keskiviikkona) joku oli oksentanut olkkarin maton kauniin läikikkääksi. En tiennyt kumpi. Iltapäivän ruoka pysyi sisällä vaikka molemmat söivät vähän huonosti. Illalla Indy ei syönyt ja oksensi oikein railakkaasti makkarin matolle puolen yön aikaan. Olihan se jo illalla ollut vähän vaisu, mutta koska Indy nukahtaa aina unille ensin, en osannut huolestua hirveästi. Yöllä oli oksennettu lisää olkkarin matolle ja keittiöön (ei mattoa kun se on jo pesussa). Ja aamulla Indy vain seurasi minua ja Pikiä huoneesta toiseen, katseli kun Piki leikki tai söi. Joi kyllä oma-aloitteisesti vettä ja oksensi saunan lattialle. Laitoin toisen vesikupin kylppäriin ja soitin eläinlääkärille. Karkasin töistä tuntia aikaisemmin ja kissat (eritoten Indy) huusivat autossa kuin syötävät. Eläinlääkäri tutki ja kuvasi (on muuten aika vauhdikasta hommaa kuvata villiä (vaikka vaisua) 4-kuukautista kissaa....) ja totesi, että suolessa on paljon ilmaa ja jotain muutakin. Ei muuta kuin parafiiniöljyä kitaan. Se ei näyttänyt maistuvan kovinkaan pahalle....

Kävin äsken hoitelemassa kansalaisopiston ihkuryhmäni ja heti kun tulin kotiin Indy meni kakalle. Pikkuruiset pökäleet ja minä harrastin niillä kakkakirurgiaa. Ja löydös:

936768.jpg

Oikean puolimmainen on siis leluhiiren muovinen kuono! Vasemmalla vertailun vuoksi "nyljetty" leluhiiri.  Olisi vaan kiva tietää missä loput tuosta hiirestä on... Taidanpa lähteä koluamaan kaikki nurkat ja pianon alustat ja muut. Toivottavasti katti nyt toipuu!

ps. Tunsin itseni hysteeriseksi mennessäni puolen vuorokauden nuutumisen jälkeen eläinlääkäriin, mutta kun kisuli on niiiin pieni ja edellinen kissa kuoli sokeritautiin, jota minä en havainnut ajoissa... Rankka päivä.