Siis ei vielä polkupyörällä. Toivottavasti kuitenkin huomenna, kunhan ensin sukellan meidän ah, niin käsittämättömän täyteen ja sekavaan ulkovarastoon. Tai miehet aina "järjestävät" varaston. On siistiä (ok, myönnetään, on) ja ehkä jonkun mielikuvituksella jopa nättiäkin, ja ruohonleikkuri on tosi kätsysti ihan oven pielessä.  Mutta jotenkin ne onnistuvat aina laittamaan minun pyöräni takimmaiseksi sinne varastoon. Ja kun varaston leveys on juuri se polkupyörän pituus + ehkä 40 cm, pyörän saaminen ulos rojauttamatta kaikkien muiden pyöriä semmoiseen kivaan läjään vaatii akrobatiaa - sekä minulta että pyörältä. Tai ehkä minä vielä joskus puran ensin kaikkien muiden pyörät pihalle, otan omani ja sitten kannan muiden pyörät takaisin...älkää unta nähkö!

Siis ei vielä polkupyörällä, vaan yhä pää pyörällä. Pää tuntuu siltä kuin joku olisi tökännyt jättimäisen puudutuspiikin siihen. Ja se piikki olisi hieman epäonnistunut...eli välillä menee pari tuntia ihan mainiosti, vain semmoinen pieni aavistus silmien ympärillä ja poskionteloissa, että kaikki ei ole ok. Ja sitten kumarrun tai kyykistyn tai jotain ja taas se iskee... Eilen oli oikea puoli päästä ja tänään nyt tuntuu vasen, eli huomenna ehkä kaikki jo normaalia. Mutta tämä ei onneksi ole ihan kamalaa. Voin sentään liikkua ja neuloa. Olen muuten ollut sen kaislakertun valmistumisen jälkeen ihan sietämätöntä seuraa ;) Pidän puseroa koko ajan (ainakin ulkona - sää on ollut sille mitä mainioin) ja tietysti pyörähtelin kuin keväinen västäräkki, ja oletan (omahyväisesti, tiedän) ihmisten huomaavan upean puseroni...Minut saa kyllä ihan vapaasti tiputtaa takaisin maanpinnalle!

68622.jpg

Jotain valmistakin on saatu aikaiseksi - kiitos pitkien kokousten...

68623.jpg

Malli: Ziinan kevät-huivi 
lanka: n. 15 vuotta ympäri Suomen maata mukana muuttanutta Novitan Lady Mohairia
langan menekki: n. 170g (ei ollut enempää, mutta huivi olisi saanut olla hieman isompi)
puikot: bambupyöröt 80cm nro 5,5 (kutoset olivat kiinni toisessa työssä, tosin tämän ollessa puolivälissä tajusin, että ne kutoset eivät ole kiinni siinä toisessa työssä, koska siitä on lanka yhä edelleen loppu...)
Mallia oli tosi kiva ja nopea neuloa - kiitokset Ziinalle! Lahjaksi menee, ja jos tämän hetkinen suunnitelma toteutuu (=toinen lahja ehtii valmistua ajoissa), tämä lähtee ensi kuun puolivälissä Turkuun.